Viime aikoina Suomen energiamarkkinoita on leimannut paluu kohti normaalimpaa ja tasaisempaa aikaa niin investointien kuin energian hinnankin osalta. Puhdas siirtymä on jatkanut vahvistumistaan, energiamarkkinahäiriöt ovat vähentyneet, sähkön hinta on jatkanut laskuaan ja pysynyt matalana.
Vuonna 2025 markkinoihin vaikuttivat merkittävästi Estlinkin kaapelivaurio sekä etuajassa valmistunut Aurora-siirtoyhteys, joka vastaa kahta Ruotsin ydinvoimalaa. Nämä painoivat ja painavat sähkön hintoja alas Suomessa.
Sähkön teollinen kysyntä on kasvussa. Sähkön kulutus kasvoi viime vuonna noin 2 %: 82,7 TWh:sta 84,5 TWh:iin. Datakeskukset elävät nyt nousukautta, ja niiden arvioidaan lisäävän Suomen sähkön kysyntää 15–20 TWh 2030-luvulla.
Puhtaan sähkön tuotanto on kasvaa nopeasti. Vuonna 2025 tuulivoimakapasiteettia lisättiin noin 1.1 GW ja aurinkovoimaa pari sataa MWp, ja tuuli- ja aurinkokapasiteetti on nyt lähes 11 GW. Viime aikoina on julkistettu useita uusia isoja tuulivoimainvestointeja, jotka osoittavan tuulivoiman olevan kilpailukykyinen tapa tuottaa sähköä. Voisi myös sanoa, että aurinkovoima-ala on Suomessa vasta tulevaisuutensa alussa. Kuluttajien ja yritysten oma sähköntuotanto tuplaantuu nyt joka vuosi, joten sähkön tuotantopaikkojen lisääntyminen ja muuttuminen jatkuu.
Suomen sähkö on erittäin puhdasta ja edullista: päästöt olivat 27 gCO₂/kWh ja sähkön keskihinta 41 €/MWh. Suomi on Euroopan halvin sähkömaa, hinta-aluevertailussa kolmanneksi halvin kahden Pohjois-Ruotsin alueen jälkeen. Yhteiskunnan sähköistyminen tarjoaa erinomaisen tavan vähentää päästöjä, ja erilaiset energiatehokkuuden parantamistoimenpiteet ovat vasta lähdössä liikkeelle. Yhteiskunta, kuluttajat ja yritykset haluavat kestäviä ratkaisuja.
Suomen talouskasvun vauhdittaminen vaatii lisää suuria teollisia investointeja. Suunnitelmia on runsaasti, mutta ne painottuvat tuotantoon kysynnän sijaan. Nopeinten kasvaa nyt datakeskusinvestoinnit, liikenteen sähköistymiseen liittyvät projektit sekä energian varastointi. Myös lämmitys sähköistyy nopeasti, ja pidemmällä aikavälillä pienydinvoima voi nousta keskeiseksi ratkaisuksi CO₂-vapaassa lämmöntuotannossa. Tällä hetkellä lämpöpumppujen merkitys lisääntyy.
Elämme sähkön aikakautta. Sähkö on välttämättömyyspalvelu ja sen kysyntä kasvaa, ja samaan aikaan investoinnit sähköntuotantoon lisääntyy. Energiasta onkin tullut osa kansallista ja taloudellista turvallisuutta. Siksi on tärkeää pitää huolta energiaturvallisuudestamme hajauttamalla energialähteitä sekä panostamalla sähköverkkoon. Suomen kilpailukyvylle on ratkaisevan tärkeää, että kuluttajat ja yritykset saavat edullista ja puhdasta sähköä varmasti. Sähköjärjestelmän toimivuus edellyttääkin siihen osallistuvien toimijoiden välistä jatkuvaa ja kehittävää yhteistyötä.
Sonepar Suomi Oy
Pohjois-Suomen aluejohtaja
Seppo Mustonen
