Energiamurros etenee

Suomen sähkönkulutus on laskenut viimeiset 20 vuotta. Nyt asetelma on kuitenkin muuttunut. Fingridin tuore sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymä kertoo, että Suomen sähkönkulutus on kääntymässä selvästi kasvuun. Kyse ei ole enää vain ennusteesta paperilla, vaan kasvusta on nähtävissä jo konkreettisia merkkejä. Tämä on sähköalan näkökulmasta erittäin kiinnostava asia.

Energiamurros ei enää tarkoita vain sitä, miten energiaa tuotetaan. Yhä tärkeämmäksi nousee kysymys, miten energiaa kulutetaan, varastoidaan ja joustetaan silloin, kun joustoa tarvitaan, eli kun tuotanto ja kulutus eivät kohtaa. Kyse on siis siitä, miten energian tuotannon ja kulutuksen kokonaisuutta johdetaan.

Tulevaisuudessa säätövoiman merkitys kasvaa lisäämään sähköjärjestelmän joustavuutta. Tämä säätövoima voi olla esimerkiksi sähkövarastoja, joustavaa sähköntuotantokapasiteettia sekä älykkäitä kulutusjoustavia kiinteistöjä. Konkreettisia säätövoimalaitoksia ovat mm. vesivoimalat, pumppuvoimalat, uudet moottorivoimalaitokset, akut sekä sähkökattiloiden, datakeskusten, teollisuuslaitosten ja kiinteistöjen kulutusjoustot.

Jatkossa kiinteistö ei ole enää pelkkä energian kuluttaja. Se voi olla aktiivinen osa sähköjärjestelmää, eli kiinteistö voi tuottaa, varastoida ja jopa tasapainottaa sähköverkon kuormaa. Tässä on valtava mahdollisuus myös sähköalalle kehittäessään kiinteistöautomaatiota, älykkäitä ohjausratkaisuja, energiaa säästäviä tuotteita sekä uusiutuvia energiaratkaisuja.  Kiinteistöjen energiamurros onkin edennyt nopeasti, eli kiinteistöjen käytönaikaiset päästöt ovat vähentyneet jopa 90%.

Sähköalan tulevaisuus ei rakennu vain yhdestä suuresta megahankkeesta, kuten yksittäisistä datakeskuksista. Se rakentuu tuhansista ja taas tuhansista pienemmistä ratkaisuista, tuotteista, innovaatioista, palveluista ja käyttökohteista. Mm. datakeskukset, teollisuus, uudet tuotantolaitokset, sähkövarastot, rakennukset, lämmitys sekä liikenne tarvitsevat yhä enemmän sähköä. Ja kaikki tämä tarvitsee ympärilleen mm. sähkötekniikkaa, automaatiota, valaistusta, kaapelointia, kaapelihyllyjä, keskuksia, asennuskalusteita, suojausta, tiedonsiirtoa ja älykkäitä ohjausratkaisuja. Unohtamatta sähkönsiirtoa sekä sitä, että Suomi tarvitsee säävarmaa sähköntuotantoa, säätökykyä ja kotimaista huoltovarmuutta.

Investoreille ja sähköalalle avautuu uusia mahdollisuuksia, kun mm. kiinteistökohteiden energiajärjestelmät vaativat ammattimaista hallintaa. Uusia palvelumalleja energiajärjestelmien rakentamiseen ja hallintaan kehitetään, ja joustavien energiavarojen arvo syntyy yhä enemmän siitä, miten niiden kapasiteetti optimoidaan spot-, intraday- ja reservimarkkinoiden välillä. 

Samaan aikaan, kun sähkön merkitys koko yhteiskunnan kasvulle kasvaa, voi puhtaasta sähköstä tulla yksi Suomen kasvun tärkeimmistä kilpailutekijöistä. Kotimaisen puhtaan sähköntuotannon kasvun merkitys lisääntyy, samoin kuin verkon vahvistamisen tärkeys. Seuraava energiamurros ennen kaikkea sähkön käyttäjien ja sähköverkon älykästä yhteispeliä. Mielenkiintoista on myös se, miten nopeasti teknologia kehittyy ja energiajärjestelmän ympärillä oleva investointiympäristö muuttuu. Nämä luovat sekä Suomelle että sähköalalle kasvumahdollisuuksia ja helpottavat ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Sonepar Suomi Oy, Pohjois-Suomen aluejohtaja Seppo Mustonen

Lue Kodin sähköistys -esitteestä, miten teet kodistasi älykodin: