Suomen seuraava kasvuloikka rakennetaan sähköllä

Sähkön kulutus kääntyi Suomessa kasvuun alkuvuodesta pitkän laskutrendin jälkeen. Siihen vaikuttivat kovat pakkaset, uudet datakeskukset, piristyvä talous ja yhteiskunnan sähköistyminen. Sähkönkulutuksen odotetaan kasvavan myös jatkossa: ennusteiden mukaan sähkönkulutus kasvaa noin 8% vuodessa vuoteen 2040 saakka. Tulevina vuosina sähkönkulutusta kasvattavat datakeskusten lisäksi mm.  vihreän vedyn, vihreän teräksen ja alumiinin sekä synteettisen polttoaineen valmistus. Samalla päästöt vähenevät.

Myös sähkön tuotannossa tehtiin tammikuussa ennätys, kun sähköä tuotettiin 14 327 MW vartin keskiteholla 8.1.2026. Tuulivoimatuotanto on kasvanut nopeinten viime vuosina, mutta nyt kasvu on rauhoittunut. Suomen tuulivoimakapasiteetti on tällä hetkellä 9 436 MW. Nyt aurinkovoiman merkitys sähköntuotannossa on noussut Suomessa todella nopeasti: 2 000 MW raja aurinkovoimakapasiteetissa rikkoutunee lähiaikoina. Ydinvoimalla tuotettu sähkö on tuotannon vakaa selkäranka.

Kiinnostavin kasvuloikka tapahtuu kuitenkin juuri nyt sähkövarastoissa eli BESS:ssä. Yli yhden megawatin reservimarkkinoille osallistuvien sähkövarastojen kapasiteetti on nousemassa tänä vuonna yli 2 000 MW.  Sähköakkujen myötä syntyy lyhytkestoista joustoa markkinaehtoisesti: kun sähkön hinta vaihtelee, tekee sähköakut tuloksensa hyödyntämällä tätä vaihtelua. 

Muissakin maissa sähköntuotantoa muutetaan fossiilittomaksi kiihtyvään tahtiin. Esimerkiksi Australia on hypännyt vauhdilla aurinkoenergia-aikaan. Jo 40 % kotitalouksista on aurinkopaneelit, ja aurinkoenergia tuottaa yhdessä aurinkopuistojen kanssa noin 8 % maan energiasta. Keskipäivällä sähkö on käytännössä ilmaista, jolloin australialaiset lataavat autojaan ja käyttävät kodinkoneitaan. Sama ilmiö näkyy myös Suomessa kesällä.

Aurinkoenergia kasvaa nopeasti myös Euroopassa. Kesäkuussa aurinko tuotti jo ennätykselliset 25 % EU -sähköstä. Kasvun kärjessä ovat Saksa, Espanja ja Puola. Esimerkiksi Saksassa asennettiin vuosina 2022–2025 aurinkopaneelit peräti miljoonaan kotitalouteen.

Suomen sähköjärjestelmä muuttuu tällä hetkellä nopeasti. Kulutuksen kasvu antaa mahdollisuuden tuotannon lisärakentamiselle.  Suomi houkuttelee kansainvälistä pääomaa ja investointeja toimivan infrastruktuurimme ansiosta.  Myös OECD nostaa Suomen vahvuuksiksi puhtaan sähkön, innovaatiokyvyn ja vihreän siirtymän edelläkävijyyden.

Kun sekä sähkön tuotanto ja kysyntä kasvavat, täytyy myös siirto- ja verkkoyhteyksiin investoida. Sähköverkkojen on kestettävä reippaasti suurempi sähkönsiirto nykyiseen verrattuna. On tärkeää, että sähköverkkojen pullonkaulat saadaan poistettua jo lähivuosina. Yhteiskuntamme on täysin riippuvainen toimivista tiedonsiirtoratkaisuista sekä luotettavasta sähkönjakelusta eli varmasta älykkäästä sähköverkosta.

Investoinnit sähköverkkoon sekä sähkön tuotantoon ja kulutukseen lisäävät mm. talouskasvua, verotuloja, bisnesmahdollisuuksia sekä työpaikkoja. Sähköistyminen onkin tällä hetkellä konkreettinen keino Suomelle houkutella investointeja, joilla voimme rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaamme ja kasvattaa BKT:ta. Nyt tekoälyn aikakaudella sähkökapasiteetti on koko teknologiasektorin määräävä tekijä: katse siis tulevaisuuteen. Toisaalta älykkyyteen ja ohjattavuuteen kannattaa satsata: säästetty kilowattitunti on halvinta ja puhtainta sähköä, negawatteja.

 

Sonepar Suomi Oy, Pohjois-Suomen aluejohtaja Seppo Mustonen

 

Kuva luotu tekoälyllä.

 

Lue lisää Soneparin ja