Toimistotilat ovat kokeneet merkittäviä muutoksia viime vuosikymmeninä: avoimet tilaratkaisut, etätyön lisääntyminen ja joustavat työpisteet ovat muuttaneet tapaa, jolla valaistus suunnitellaan ja toteutetaan. Hyvin suunniteltu valaistus parantaa työtehoa, vähentää silmien rasitusta, vaikuttaa mielialaan ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä hyvä toimistovalaistus tarkoittaa ja miten se toteutetaan käytännössä.
1. Valaistuksen merkitys työympäristössä
Valaistus vaikuttaa suoraan siihen, miten ihmiset kokevat tilan ja kuinka hyvin he suoriutuvat työtehtävistään. Liian hämärä valaistus voi aiheuttaa väsymystä ja keskittymisvaikeuksia, kun taas liian kirkas tai häikäisevä valo voi rasittaa silmiä ja aiheuttaa päänsärkyä. Optimaalinen valaistus tukee työskentelyä huomaamattomasti ja luonnollisesti.
2. Luonnonvalo ensisijaisena valonlähteenä
Luonnonvalo on paras mahdollinen valaistusmuoto. Se tukee ihmisen vuorokausirytmiä, parantaa mielialaa ja vähentää energiankulutusta. Toimistotilojen suunnittelussa tulisi aina hyödyntää luonnonvaloa mahdollisimman paljon:
- Työpisteet kannattaa sijoittaa lähelle ikkunoita.
- Käytetään vaaleita pintoja, jotka heijastavat valoa.
- Vältetään suuria, valoa estäviä rakenteita ikkunan edessä.
3. Keinovalaistus – oikea yhdistelmä tehokkuutta ja viihtyisyyttä
Aina ei kuitenkaan luonnonvalo riitä tai ole edes saatavissa, tällöin keinovalaistus täydentää valaistusta. Hyvä keinovalaistus perustuu kolmen valaistustason yhdistelmään:
Yleisvalaistus:
Valaistuksen toteuttamiseen käytetään valonlähteitä, jotka jakavat valoa tasaisesti koko huoneeseen. Esimerkiksi LED-valopaneelit tai ripustusvalaisimet. Toimistoissa valon olisi hyvä olla värilämpötilaltaan neutraalin sävyistä (4000–5000 K), jotta tila tuntuu raikkaalta ja valoisalta.
Toimivan toimistovalaistuksen lähtökohta on hyvä yleisvalaistus: oikea määrä valoa oikeaan paikkaan. Valaistuksen tulisi lisäksi olla tasainen ja häikäisemätön. Eurooppalainen standardi EN 12464-1 määrittelee seuraavanlaiset vaatimukset työtilojen valaistukselle:
- Toimistotyö, lukeminen, kirjoittaminen: 500lx (min valaistusvoimakkuus) / < 19 (Suositeltu UGR*) / > 80 ( CRI värintoisto, suositus > 90)
- Käytävät, yleisalueet: 100–300 lx (min valaistusvoimakkuus) / < 22 (Suositeltu UGR*) / > 80 ( CRI värintoisto, suositus > 90)
- Neuvottelutilat: 300–500 lx (min valaistusvoimakkuus) / < 19 (Suositeltu UGR*) / > 80 ( CRI värintoisto, suositus > 90)
*UGR (Unified Glare Rating) kertoo häikäisyn määrästä. Arvojen tulisi olla alle 19 työpisteillä, jotta näytön katselu ei rasita silmiä.
Nykyaikainen toimistovalaistus hyödyntää yhä useammin myös älyjärjestelmiä:
- Liiketunnistimet vähentävät turhaa energiankulutusta.
- Päivänvalon mukaan säätyvät valot mukautuvat ympäristön valaistukseen.
- Käyttäjäkohtaisesti säädettävä valaistus mahdollistaa yksilöllisen mukavuuden.
Työvalaistus:
Kohdistettu valo työpisteelle. Säädettävät pöytä-, lattia tai kohdevalaisimet parantavat näkyvyyttä tarkassa työskentelyssä. Tässäkin tapauksessa tulisi valon olla häikäisemätöntä ja riittävän voimakasta (suositus >500 lux).
Tunnelmavalaistus:
Epäsuora tai lämminsävyinen valo luo viihtyisyyttä ja rauhoittaa ympäristöä esimerkiksi taukohuoneessa. Tällainen valaistus auttaa rentoutumaan ja tasapainottaa päivän aikana koettua voimakasta valoa.
4. Värilämpötila ja valon laatu
Valon värilämpötila vaikuttaa vireystilaan ja tilan tunnelmaan. Neutraali valo (4000–5000 K) sopii aktiiviseen työskentelyyn, kun taas lämpimämpi valo (2700–3000 K) rentouttaa ja sopii tästä syystä esimerkiksi taukotiloihin. Tärkeää on myös käyttää laadukkaita valonlähteitä, joiden värintoistoindeksi (CRI) on vähintään 80, mieluiten yli 90 – näin värit toistuvat luonnollisina.
5. Human Centric Lighting (HCL)
Toimistojen valaistussuunnittelussa mennään yhä useammin kohti valaistusta, joka seuraa ihmisen vuorokausirytmiä. Ihmisen keho reagoi valon värilämpötilaan ja kirkkauteen. Niin sanotun Sirkadiaanisen valaistuksen tavoitteena on tukea kehon luonnollista rytmiä, tällöin valon värilämpötilaa ja valaistusvoimakkuutta säädetään automaattisesti vuorokausirytmin mukaan.
- Aamu: 5000–6500 K (suositeltu värilämpötila), aktivoi, auttaa heräämään ja parantaa keskittymistä
- Päivä: 4000–5000 K (neutraali, ylläpitää vireyttä)
- Iltapäivä: 3000–4000 K (rauhoittaa, valmistaa lepoon)
Human Centric Lighting (HCL) -ajattelu on nousemassa keskeiseksi osaksi toimistojen valaistussuunnittelua. HCL-valaistus tarkoittaa dynaamista valaistusta, jossa valon värilämpötila (CCT) ja kirkkaus muuttuvat päivän aikana. Tämä vaatii valaistusratkaisuilta seuraavaa:
- Säädettävät valonlähteet (esim. Tunable White -valaisimet, joiden värilämpötila on tyypillisesti 2700–6500 K)
- Tilan käyttötarkoituksen mukaan suunniteltu valaistus maksimoi HCL:n hyödyt ja mahdollisuudet.
- Valaistuksenhallintajärjestelmä ohjausta varten, erityisesti kun halutaan yhdistää kirkkauden ja värilämpötilan säätö samassa ohjauksessa.
- Valonohjaus päivänvalo- ja läsnäolotunnistimilla, jotta voidaan optimoida energiatehokkuus ja käyttöaste.
6. Ergonomia ja valaistuksen suunnittelu
Hyvä valaistus on myös ergonominen: se ei häikäise, aiheuta heijastuksia tai luo voimakkaita varjoja näytöille tai asiakirjoihin. Valaistus olisi hyvä suunnitella yhdessä tilasuunnittelun kanssa – näin varmistetaan, että valoa on riittävästi oikeissa kohdissa ja että se tukee työskentelyasentoja.
Yhteenveto
Hyvä toimistovalaistus ei ole vain mukavuustekijä – se on oleellinen osa tehokasta ja terveellistä työympäristöä. Luonnonvalo, oikein suunniteltu keinovalaistus ja valaistuksen säädettävyys luovat yhdessä ympäristön, jossa työnteko sujuu mukavammin, terveellisemmin ja tehokkaammin.
Toimiston valaistussuunnittelu on nykyään yhtä lailla osa ihmislähtöistä suunnittelua kuin sähköteknistä toteutusta.
Kun ymmärrämme valon biologisen ja teknisen merkityksen, voimme rakentaa valaistuksen, joka tekee enemmän kuin vain näkyvää.
Teksti: Erkka Hurske / valaistussuunnittelija, Sonepar Suomi Oy
