Millä sähkö tuotetaan tulevaisuudessa?
Suomen sähköntuotanto on nykyisin tasapainoinen yhdistelmä ydinvoimaa, vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa sekä bioenergiaa. Suomen energiapaletti onkin tänä päivänä monipuolinen, varma ja luotettava. Tulevaisuudessa energiajärjestelmämme monipuolistuu edelleen ja se yhdistää toisiinsa kestävän kehityksen ja huoltovarmuuden sekä uudenlaista tuotantoa, kulutusta, joustoa ja varastoja.
Se, millä Suomi tuottaa sähkönsä tulevaisuudessa, on hyvin laaja aihe, ja siihen liittyy useita vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntaviivoja. Keksitäänkö uusia energianlähteitä tai sähkön varastointitapoja? Paljonko sähkön kulutus kasvaa tulevaisuudessa? Vuonna 2024 sähkön kulutus kääntyi muutaman prosentin kasvuun. Sähkön kokonaiskäyttö on Suomessa nyt noin 87 TWh.
Viime vuoden lopussa Suomen teollisen aurinkosähkön kokonaiskapasiteetti oli jo reilu 120 megawattia, ja tänä vuonna aurinkovoiman kapasiteetti harppaa peräti 450 megawattiin. Iso osa uusista aurinkovoimaloista ovatkin suuria, teollisen mittakaavan hankkeita. Tällainen hajautettu sähköntuotanto on myös huoltovarmuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin muutama suuri sähköntuotantoyksikkö. Aurinkosähkön tuotantoon investoiminen jatkuu myös pienemmässä mittakaavassa, kun kuluttajat hankkivat koteihin ja mökeilleen aurinkovoimaloita. Sähkön kuluttajista on näin tullut myös aktiivisia sähkön tuottajia. Automaation sekä akustojen myynti kotitalouksiin nousee myös nyt nopeasti.
Vuonna 2024 tuulivoimalla tuotettiin 24 prosenttia Suomen sähköstä 1 835 tuulivoimalalla. Tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi vuonna 2024 viidenneksen ja oli 8 358 megawattia. Fingridin ennusteessa tuulisähkön tuotanto kasvaa edelleen erityisesti merituulivoimaloiden rakentamisen myötä. Merituulivoimassa onkin huomattavaa potentiaalia uusiutuvan energian tuotannon lisäykselle. Suomessa vihreän siirtymän investoinnit siis jatkuvat, erityisesti koska tänne on edullista investoida.
Sähköntuotanto kaukolämmön yhteydessä (CHP-laitokset) on tärkeä osa sähkön toimitus- ja huoltovarmuutta myös tulevaisuudessa, ja siksi tarvitsemme edelleen kotimaisia polttoaineita eli bioenergiaa. Erityisesti metsätalouden ja –teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuotannossa on järkevää. Kaukolämpölaitosten sähköntuotanto eli taajuuden säätöön osallistuvaa ja huippuvoimaa poistuu nyt markkinoilta, mutta mahdolliset vetykaukolämpölaitokset voisivat taas tulevaisuudessa muuttaa tämän trendin.
Lähivuosina erilaisten pumppuvoimaloiden ja akkujärjestelmien lisäksi erilaiset joustokykyiset sähköntuotannon järjestelmät lisääntyvät esimerkiksi kohdennetun kapasiteettimekanismin avulla. Vesivoiman hyödyntämät vesialtaat toimivat sähkövaraston tavoin, eli altaisiin varastoitua vettä voidaan juoksuttaa vesivoimaloihin, kun sähköä tarvitaan. Myös verkkomittakaavan suursähkövarastot lisääntyvät.
Vetytalous tekee tuloaan, ja vihreän vedyn uskotaankin olevan keskeisessä roolissa energiamurroksessa ja taistelussa ilmastomuutosta vastaan. Vety on tulevaisuudessa potentiaalinen energianlähde, sillä sitä voidaan käyttää energian varastointiin ja kuljetukseen, ja se voi toimia polttoaineena esimerkiksi polttokennoissa.
Viime vuonna aurinkosähkön ja tuulivoiman yhteenlaskettu sähköntuotanto ohitti ensi kerran vesivoiman maailmanlaajuisesti. Suomessa on reilu 200 vesivoimalaa, eli vesivoima on edelleen tärkeä osa Suomen energiapalettia, vaikka pieniä vesivoimaloita nyt puretaankin. Aaltovoima ja vuorovesivoima ovat uusia mahdollisuuksia hyödyntää merten liikkeitä. Aaltoenergiaa käytetäänkin ahkerasti jo esimerkiksi Norjassa.
Perinteiset isot ydinvoimat ovat edelleen merkittävä energiatuotantoa, mutta myös uudenlaiset pienydinreaktorit (SMR, Small Modular Reactors) todennäköisesti yleistyvät, koska ne voivat olla joustavampia, edullisempia ja helpompi sijoittaa lähelle asutusta verrattuna perinteisiin suuriin ydinreaktoreihin. Fortum suunnittelee yhtä isoa uutta ydinvoimalaa, mutta voi olla, että yhtiö rakentaa sen Ruotsiin.
Tulevaisuudessa sähkön tuotanto tulee todennäköisesti olemaan entistä omavaraisempaa, huoltovarmempaa, kestävämpää ja monimuotoisempaa. Nyt tarvitaankin ennakointia eli kansallisen suurjänniteverkon sekä paikallisen sähköverkon kapasiteetin nostoa, jotta energiaverkot eivät muodosta sähkön kulutus- ja tuotantoinvestoinneille esteitä missään päin Suomea. Kun sähköntuotanto hajautuu eli siirtyy pois asuttujen alueiden läheisyydestä, pitää sähkö pystyä toimittamaan tehokkaasti tuotantopaikoilta kulutuspaikkoihin. Lisäksi yhteiskunnan pitää investoida infrastruktuuriin sekä huippu- ja varavoimaan, jotta vältymme sähkönjakelun ongelmilta poikkeustilanteissa. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi vetyä käyttävät 40*20 MWe moottorivoimalat.
Pääset tutustumaan Soneparin sähköverkkotuotteisiin.
Seppo Mustonen
Aluejohtaja
Sonepar Suomi Oy
