Datakeskukset ovat digitaalisen talouden perusta

Suomeen rakennetaan tällä hetkellä yli 10 miljardin euron edestä datakeskuksia ja useita kymmeniä hankkeita on suunnitteluvaiheessa tai luvituksessa. Datakeskusten suorat ja välilliset talousvaikutukset nousevatkin miljardiluokkaan. Ne ovat kuitenkin vasta alkua laajemmalle data-aikakauden talouskasvulle.

Datakeskukset ovat tämän päivän teollisuutta. Niitä rakennetaan sinne, minne ne on kannattavinta rakentaa, eli Suomi kilpailee niistä naapurimaitamme ja koko maailmaa vastaan. Suomeen datakeskuksia houkuttelee mm. varma sähköverkko, edullinen ja puhdas sähkö sekä Suomen viileä ilmasto.  Etujamme ovat myös mm. toimiva ja luotettava infrastruktuuri, turvallisuus, ripeä kaavoitus- ja luvitusmenettely sekä vakaa ja ennustettava yhteiskunta. Täällä pohjoisessa voidaan myös hyödyntää hukkalämpö kaupunkien kaukolämpöverkoston kautta lämmityksessä. 

Datakeskuksien rakentaminen tukee rakennussektoria ja tuo alueellisia työpaikkoja, jotka ovat todella tärkeitä ja tervetulleita. Esimerkiksi Google työllistää Haminassa nyt enemmän kuin paperitehdas aikanaan. Datakeskusyhtiön palkkalistoilla voi olla kymmeniä toimisto-, sähkö- ja it-osaajia. Niiden lisäksi tarvitaan alihankinnan kautta mm. vartioita, siivoojia, catering-henkilökuntaa, ja tarvetta voi olla muihinkin tukitoimintoihin, kuten esimerkiksi huoltoon, majoituspalveluihin, koulutukseen sekä logistiikkaan. Ja pitäähän rakennuksia remontoidakin aika ajoin. Datakeskukset luovat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kiihdyttävät kestävää kehitystä.

Datakeskukset ovat yksi suurimmista yksityisen sektorin investointikohteista ja kasvun lähteistä lähivuosina. Näiden hankkeiden toteutukseen tarvitaan kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia tulevien vuosien aikana mm. suunnittelijoita, rakennusmiehiä, logistiikkaa ja urakoitsijoita. Tulevaisuudessa datakeskusten rakentamisosaaminen voi olla vientituote suomalaisille yrityksille. Myös serverien asennukseen on kehitetty Suomessa ratkaisuja.

Datakeskuksen toiminta vaatii sähköä, joten kysynnän kasvu lisää myös sähköntuotantoa. Lisäksi datakeskuksia palveleva sähköverkko voi vaatia isojakin muutoksia ja suurjänniteasennuksia, jotka työllistävät sähköalaa. Tällä hetkellä datakeskukset käyttävät 2-3 prosenttia sähköstämme, ja luvun arvioidaan nousevan 7-8 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Koska kuulumme pohjoismaiseen sähköjärjestelmään, niin sähköä kyllä riittää, mutta hintavaihtelu tulee kasvamaan ja verkkokapasiteetista voi tulla pullonkaula.

Datakeskukset ovat paitsi osa fyysistä infrastruktuuria, ne ovat myös osa energia- ja materiaaliekosysteemiä. Kun niiden hukkalämpö ja sähköjärjestelmän jousto otetaan tehokkaasti käyttöön, ovatkin datakeskukset myös avain hiilineutraaliin kiertotalouteen. Kaukolämpö sähköistyy. 

Datakeskuksista hyötyvät myös sähkön tuottajat ja myyjät. Lisäksi ne tuovat verotuloja niin kunnalle kuin valtiollekin. Mm. datakeskusten maksama sähkövero nousi heinäkuun alussa 0,05 sentistä 2,24 senttiin kilowattitunnilta.

Suomeen tarvitaan lisäarvoa tuottavia datakeskuksia digitaalisen talouden selkärangaksi.  Datakeskukset ovat nousseet globaalisti talouden ja digitalisaation moottoriksi ja niiden merkitys kasvaa edelleen tekoälyn myötä. Ne tuovat uusia investointeja sekä uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden teknologioihin sekä kasvuun.

Sonepar Suomi Oy, Pohjois-Suomen aluejohtaja Seppo Mustonen