Suomen sähköistyminen kiihtyy

Suomen talous kasvaa taas ripeästi ja rakennusmarkkinatkin ovat kääntyneet nousuun. Sähköalalle rakentamisen kasvu, kestävän kehityksen investoinnit sekä yhteiskuntamme sähköistyminen tuovat merkittäviä hyötyjä.

Positiivisia merkkejä rakennusalan elpymisestä kertoo se, että tarjouspyyntöjä, tilauksia ja kyselyjä tulee aiempaa enemmän alan yrityksille. Lisäksi jäissä olleita kohteita ja hankkeita on käynnistetty. Myös korjausrakentamisessa näkyy varovaisia elpymisen merkkejä.  Rakennuskannan ikääntyminen, uudenlaiset tilatarpeet, ihmisten muuttuneet arvot ja tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset lisäävät korjausrakentamisen pitkän aikavälin potentiaalia.

Asuntorakentaminen elää edelleen hiljaiseloa, mutta vihreän siirtymän investoinnit, kuten suuret teollisuuden investoinnit, datakeskukset ja energiasektorin hankkeet luovat kysyntää rakennusalalle. Myös puolustusteollisuuden investoinnit tukevat tätä kehitystä.  Lisäksi isot infrahankkeet, kuten julkiset väylähankkeet ja suuret infrarakentamisen kohteet tuovat vakautta mm. maarakennuspuolelle sekä ratarakentajille. 

Ukrainan sota ja Lähi-idän kriisi ovat kiihdyttäneet sähköistymistä, esimerkiksi ensirekisteröidyistä autoista jo puolet on täyssähköautoja Suomessa. Tämä tietää sähköasentajille lisää latausasemien asentamisia.  

Sähköistyminen on välttämätön osa kestävää kehitystä. Rakennusalan täytyy nyt kyetä vastaamaan, miten se vastaa tekoälyn, energiasiirtymän ja kiertotalouden tuomaan murrokseen. Myös tuottavuutta pitäisi pystyä parantamaan. Miten robotiikka ja digitalisaatio vaikuttaa rakentamiseen ja sähköalaan? Työn automatisointi parantaa laatua, lisää työturvallisuutta sekä nostaa tuottavuutta. 

Suomen sähköistyminen etenee parhaiten alan toimijoiden sekä julkisen puolen yhteistyöllä. Kun erilaiset vaatimukset kasvavat, myös ratkaisujen on tuettava turvallisuutta, kestävää kehitystä, toimintavarmuutta, energiatehokkuutta ja toimivaa arkea.

Optimismi kuuluu tietysti rakennusalalla työskentelevän työnkuvaan, mutta nyt lienee selvää, että odotukset ovat nousussa. Jos mm. Kokkolaan suunnitteilla oleva alumiinitehdas, Utajärvelle suunnitteilla oleva vetytehdas, Raahen SSAB:n terästehtaan transformaatio ja lähes 50 Suomeen suunnitteilla olevaa datakeskusta toteutuvat, tarvitaan Suomeen nopeasti lisää sähköntuotantoa. Avainasemassa on puhtaan sähkön tuotanto sekä erilaiset akkuratkaisut, kuten energiavarastohankkeet ja pumppuvoimalaitokset. Näillä askelilla Suomi kulkee kohti kestävää talouskasvua sekä energiamurroksen Euroopan mestaruutta.

Sonepar Suomi Oy

Pohjois-Suomen aluejohtaja Seppo Mustonen